Varakonsernijohtaja Markku Pohjolan mukaan Nordeassa on mietitty pitkään, miten eri maissa toimivien yksiköiden toiminta saataisiin yhteen. – Eurooppayhtiö on se tapa. Koska se mahdollistaa fuusiot yli rajojen, se palvelee meidän tarpeitamme oikein hyvin. Monimutkaisuuden purkaminen jatkuu näin Nordeassa luontevasti. Pohjolan mukaan tärkein syy yhteen juridiseen yksikköön pyrkimisessä on, että pankkitoimintaan liittyy raskasta viranomaisraportointia ja erityisesti pankille tyypillisiä päätösprosesseja. Riski tehdä virheitä on suuri, kun päätöksentekopaikkoja eli yhtiöitä on monta.
Eurooppayhtiö tulee mahdolliseksi lokakuussa 2004. Nordeassa suunnitellaan toimenpiteisiin ryhtymistä vuonna 2005. Ensimmäiset siirrot siihen suuntaan on jo tehty. Kun Suomessa oleva tytärpankki Nordea Pankki Suomi omisti muut pankit, myytiin Ruotsissa ja Tanskassa toimiva pankki emoyhtiölle eli Nordea AB:lle, joka on noteerattu yhtiö. Norjassa oleva pankki puolestaan myydään emoyhtiölle, kun siihen saadaan viranomaislupa. Nyt Ruotsissa on tapahtumassa fuusio Nordea AB:n ja Nordea Pankki Ruotsin välillä. Se merkitsee, että Nordea AB:sta tulee myös pankki, Nordea Pankki AB, ja tätä varten ylimääräinen yhtiökokous on kutsuttu Suomessa koolle. Jo tästä rakenteesta uskotaan tulevan välittömästi hyötyä. Tehoa hallintoon ja toimintaan Vaikka eurooppayhtiöksi muuttuminen on tarkoitettu ensisijaisesti sisäisen hallinnon tehostamisvälineeksi, sillä on Pohjolan mukaan myönteisiä vaikutuksia myös liiketoiminnan kehittämisessä. Yksi selkeä asiakasetu tulee useassa maassa toimiville yrityksille, joiden ei jatkossa tarvitse tehdä kuin yksi juridinen sopimus pankin kanssa, vaikka toimenpiteitä tehtäisiin useassa maassa. Nordean huhti-kesäkuun osavuosikatsaus kertoi markkinoiden odotuksia parempia tuloslukuja. Pohjolan mielestä syykokonaisuus tähän on selkeä. – Viime vuonna valittiin neljä keskeistä aluetta, joiden osalta pyrittiin saamaan muutosta lyhyellä tähtäimellä. Kun kaikilla alueilla onnistuttiin, alkaa se näkyä tuloksissa ja kehitysnäkymissä. Ensiksikin tuloksen vaihtelua eli volatiliteettia saatiin alennettua erityisesti riskialttiissa vakuutustoiminnassa mm. myymällä pois vahinkovakuutustoiminta sekä muuttamalla aktiivisesti henkivakuutustoiminnan ja pankin oman sijoitustoiminnan riskiprofiilia.
– Kustannusten hallinnassa pyrimme vuoden 2002 tasolle. Näyttää siltä, että taso on jopa alentunut ja suunta on laskeva. – Luottoriskien määrä on pystytty pitämään alhaisena luotonantoon nähden. Tämä on ominaista koko pohjoismaiselle pankkitoiminnalle. Kriisivuosista on siis opittu jotain. Nordean menestysohjelmaan Markku Pohjola liittää vielä yhden alueen, tietotekniikan siirtämisen yhteen järjestelmään. – Sillä vähennämme monimutkaisuutta ja toiminnallisia riskejä samalla, kun saamme merkittäviä kustannussäästöjä. Muutosta ei voida kuitenkaan tehdä käden käänteessä, koska se vaatii kalliita järjestelmiä ja valtavasti työtä. Realismia yrityskulttuurien muutokseen
– Yrityskulttuuri syntyy ja kehittyy laajassa mittakaavassa ajan kanssa. Ihmisten pitää oppia ajattelemaan samalla tavalla. Sitä edesauttaa, että yrityksellä on samanlaiset päätöksentekotavat ja -kriteerit, yhteiset tavoitteet sekä tavat hoitaa asioita. Ei varaa ostaa huonoa palvelua
Yhteistyökumppanien ja asiantuntijoiden valinnalle varakonsernijohtaja Pohjolalla on selvät perusteet. – Palvelujen tarjoajien on oltava huipputasoa. Kumppanilla on oltava kyky ymmärtää laajempien alueiden markkinoita kansainvälisestä näkökulmasta. Olennaista on tuntea Nordean erikoisosaaminen ja ylläpitää laajasti tarpeellisia suhteita. Voidakseen menestyä pitää asiantuntijan lisäksi olla proaktiivinen ja tuoda uusia aloitteita ja tietoa siitä mitä markkinoilla tapahtuu eli auttaa meitä valmistautumaan tulevaisuuteen. Ja tietysti hinnan on oltava kohdallaan. Pankkitoiminnan lähivuosien trendit · Pitkäaikaisen säästämisen tarve ja kiinnostus kasvaa Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa. · Eurooppalaiset pääomamarkkinat kehittyvät ja syventyvät lähemmäs USAn mallia pois pankkivetoisesta finanssijärjestelmästä. · Elektroninen pankkipalvelu menee systemaattisesti eteenpäin. Suomi on ollut laboratorio, mutta Ruotsissa on tällä hetkellä jo enemmän asiakkaita. · Pankkitoiminta konsolidoituu. Markkinat tulevat tarvitsemaan suurempia pankkeja, vaikka varmasti pienillekin on tilaa toimia. Saksassa on menossa kriisi. Kun siellä saadaan oma toiminta järjestykseen, aletaan katsella muualle. Silloin tapahtuu sysäyksenomainen eteneminen fuusio- ja konsolidointiprosessissa. Teksti: Marjo Rautvuori, Viestintä Oy Viisikko
© 2003 KPMG Wideri Oy Ab, the Finnish member firm of KPMG International, a Swiss cooperative. All rights reserved. |