Hyvää johtamista ja hallintoa voidaan kuvailla oikeuksiin ja velvollisuuksiin perustuvaksi järjestelmäksi, jolla yhtiöitä ja organisaatioita johdetaan ja valvotaan luotettavasti ja tehokkaasti. Järjestelmä perustuu hyviin arvoihin pohjautuvaan johtamiskulttuuriin. Hyvien arvojen noudattaminen, oikeudenmukaisuus, tasapuolisuus, rehellisyys, avoimuus, arvostus ja reilu peli näkyvät kyllä organisaatioon ja vaikuttavat siellä käyttäytymiseen esimerkin omaisesti.

Valvonta ja arviointi puutteellista

Hallituksen työn painopistealueista, joita oheinen kuva havainnollistaa, on viimeaikaisten epäonnistumisten yhteydessä muodostunut ongelma-alueeksi valvonnan ja arvioinnin puute. Missä ei ole yhteistuumin vääristelty tietoja ja peitelty väärinkäytöksiä, on laiminlyöty joko arviointitoiminto tai tarvittavat korjaustoimenpiteet.

Hallituksen governance –tehtävät sidosryhmien odotuksista lähtien:

Hallituksen ja tarkastusvaliokunnan uudistuvat roolit

Yrityksen toimintaympäristö, kilpailutilanne, toimiala(t), kansainvälisyys, koko ja elinkaaren vaihe ovat esimerkkejä tekijöistä, jotka vaikuttavat yritykselle rakennettavaan hallitukseen.  Hyvän johtamisen ja hallinnon kannalta korostuvat hallitusjäsenten osaamistaustan lisäksi riippumattomuus ja mm. hallituksen koko (ei liian suuri), ikä- ja sukupuolijakauma. Riippumattomien ja ulko- puolisten johtajien määrää hallituksissa ja sen valiokunnissa pyritään lisäämään määräyksin eri puolilla maailmaa.  Yhtenä tavoitteena on eliminoida toimitusjohtajan tai hallituksen puheenjohtajan ystäväjoukosta hankkimat kumileimasinhallitukset. Pörssi-yrityksissä ja muissakin organisaatioissa – EU tai valtionhallinto eivät ole poikkeus – tarvitaan rehellistä kyseenalaistamista, päätösten ja niiden vaikutusten analysointia sekä riskiarviointia ...etukäteen.

Viranomaismääräysten nykysuuntausten valossa hallituksia ohjataan hakemaan apua tarkastusvaliokuntatyöskentelystä. Riippumattomista hallituksen jäsenistä koostuvan tarkastusvaliokunnan työ ei saa supistua tilinpäätös- ja osavuosikatsauksiin, sen tulee ulottua riskienhallinnan ja sisäisen tarkastuksen esille nostamiin asioihin ja tarkastusten suuntaamiseen. Tarkastusvaliokuntien tulee korostaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kokonaistilan arviointia vähintään kerran vuodessa. Kokonaistilan arvioinnin lisäksi juoksevan riskiraportoinnin on toimittava samoin kuin päivittäisen operatiivisen muun sisäisen valvonnan jokaisella organisaation tasolla.

Lisää aiheesta KPMG:n kirjassa ”Corporate Governance Suomessa”. Kirja painottuu erityisesti sisäiseen corporate governanceen eli sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan.

Hyvän hallinto- ja johtamisjärjestelmän tavoitteita

Hallituksen puheenjohtajan toivoisi voivan todeta

”Olen omalla ja hallitukseni toiminnalla edesauttanut, että
► yhtiön arvomaailma on parantunut
► eettiset periaatteet on jalkautettu
► viestintä on avoimempaa ja rehellisempää
► hallitus täyttää sille asetetun arviointi- ja valvontaroolin
► riskienhallinta ja sisäinen tarkastus tukevat hallituksen arviointi- ja valvontaroolia
► hallituksella on tarkastusvaliokunta, joka syväluotaa
► mm. tilinpäätöstiedon oikeellisuutta 
     · sisäistä valvontaa, riskienhallintaa ja 
     · sisäisen tarkastuksen raportointia ja 
     · hallituksen työskentelyä arvioidaan vuosittain aidosti ja rehellisesti. ”

Lisätietoja:
Ilona Halla, KPMG,
puh. (09) 6939 3383
e-mail: ilona.halla@kpmg.fi