Ruotsin kielteisestä eurokannasta huolimatta EU-integraatio etenee nopeaa tahtia. Merkittävin lähiajan muutos on unionin laajentuminen 10 uudella jäsenvaltiolla vuoden 2004 toukokuusta alkaen. Samalla 75 miljoonaa uutta kuluttajaa liittyy EU:n sisämarkkinoille. Laajentuminen tuo mittavia vaikutuksia, jotka yritysten on huomioitava strategioissaan. Toimintaympäristö muuttuu jo täysin tullien ja hallinnollisten rajojen hävitessä kaupankäynnistä. Oma lukunsa on myös se, miten kussakin uudessa jäsenmaassa sopeudutaan EU-lainsäädäntöön ja -standardeihin. Muutosten toteutus on parhaillaan käynnissä hakijamaissa.

Monissa suomalaisyrityksissäkään ei ole välttämättä varauduttu kaikkiin laajentumisen tuomiin muutoksiin ja vaikutuksiin tarjontaketjuissa. Laajentuminen koskettaa kaikkia yrityksiä, joilla on liiketoimintaa uusien jäsenmaiden alueella - olipa sitten kyse viennistä, tuonnista, jo toteutuneesta etabloitumisesta tai muusta yhteistyöstä. Viimeistään nyt olisi aika herätä miettimään muutoksia strategioissa, suunnitelmissa ja liiketoimintamalleissa, ellei niitä vielä ole tehty. Toukokuuhun 2004 ei ole enää paljon aikaa jäljellä.

Eurooppayhtiöstä lisää kilpailukykyä

Julkisuudessa on keskusteltu yllättävän vähän eurooppayhtiöstä, joka on yksi EU:n liike-elämän yhtiöoikeudellisesti suurimmista kehitysaskelista. Eurooppayhtiö tulee mahdolliseksi lokakuussa 2004, jolloin asetus eurooppayhtiön (latin. Societas Europeae, ”SE”) säännöistä astuu voimaan. Eurooppayhtiö sallii ylikansalliset yritysjärjestelyt mm. siten, että aikaisemmasta poiketen rajan ylittävät fuusiot ovat mahdollisia. Yhtiöt voivat mm. vaihtaa eurooppayhtiörakenteen avulla kotipaikkaansa.

Rajat ylittävien rakennejärjestelyjen salliminen poistaa kaupan esteitä, ja tuo kansainvälisille yrityksille lisämahdollisuuksia suunnitella ja organisoida toimintonsa liiketoimintaa parhaiten tukevalla tavalla. Eurooppayhtiölainsäädännöllä pyritään osaltaan parantamaan kansainvälisten eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä ja sisämarkkinoiden toimivuutta. Pohjoismaisista yrityksistä mm. Nordea hyödyntää tätä uutta mahdollisuutta ja se onkin muuttumassa eurooppayhtiöksi. Nordean varakonsernijohtaja Markku Pohjolan haastatteluun aiheesta voit tutustua tässä VIEW:n numerossa.

EU-integraatio ja eurooppa-aiheet näkyvät Pohjolan haastattelun lisäksi muutenkin lehtemme tämänkertaisessa sisällössä. KPMG:n kansainvälinen asiantuntija Senior Partner Andrzej Kolinski kertoo artikkelissaan, miten yritysten tulisi varautua EU-laajentumiseen. Erikoisteemaksi olemme saaneet tällä kertaa IASB:n puheenjohtajan Sir David Tweedien haastattelun IFRS-standardeihin ja -raportointiin siirtymisestä. Lisäksi mukana ovat mm. artikkelit eurooppayhtiölainsäädännön merkityksestä, uudesta EU-tasoisesta laskustandardista sekä tarkastuskomiteoista. Antoisia lukuhetkiä.

Sixten Nyman
toimitusjohtaja