Uudistuksia julkisiin hankintoihin

15.1.2010

Julkisia hankintoja koskevaan hankintalakiin esitetään muutoksia (HE 190/2009). Muutokset koskevat keskeisiä osia hankintamenettelystä, mm. hankintalain soveltamisalaa sekä muutoksenhakua ja seuraamuksia.

Kynnysarvot kaksinkertaistuvat

Lainmuutoksen myötä arvoltaan alle 30.000 euron tavara- ja palveluhankinnat jäävät hankintalain mukaisten kilpailuttamismenettelyjen ulkopuolelle. Sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnoissa sekä koulutuspalvelujen yhteishankinnoissa vastaava raja nousee 100.000 euroon. Rakennusurakoiden osalta raja nousee 150.000 euroon.

Muutosten myötä entistä suurempi osa kuntien ja muiden julkisyhteisöjen hankinnoista jää hankintalain soveltamisalan ulkopuolelle. Muutokset asettavat siten entistä suuremman painoarvon hankintoja tekevien kuntien ja muiden hankintayksiköiden sisäisille hankintaohjeistuksille sekä hankintakäytännöille.

Hankintayksiköillä on edelleen velvollisuus myös hankintalain ulkopuolelle jäävissä hankinnoissa noudattaa hankintojen yleisiä periaatteita eli tasapuolisuuden, syrjimättömyyden, avoimuuden ja suhteellisuuden vaatimuksia. Pienhankinnoissa, jotka jäävät markkinaoikeuden toimivallan ulkopuolelle, on voimassa julkisyhteisöä koskevat normaalit muutoksenhakukeinot.

Uudet muutoksenhakukeinot

Toinen keskeinen hankintalain uudistus on muutoksenhakujärjestelmän uudistaminen. Osa aiemmin käytettävissä olevista muutoksenhakukeinoista poistuu ja toisaalta käyttöön otetaan uusi oikaisukeino sekä uusia seuraamuksia.

Hankintaoikaisu

Uutena muutoksenhakumahdollisuutena ehdotus sisältää hankintaoikaisun mahdollisuuden. Hankintaoikaisu on kaikkien hankintamenettelyn asianosaisten käytettävissä. Myös hankintayksikkö voi tehdä hankintaoikaisun oma-aloitteisesti.

Hankintaoikaisu on hankintayksikön käytettävissä, mikäli havaitaan, että hankintapäätöksen tai muu kilpailuttamiseen liittyvä toimenpiteen tekemisessä on sovellettu lakia virheellisesti. Muutoksella pyritään yksinkertaistamaan virheellisten hankintapäätösten korjaamista ja vähentämään tarpeettomia oikeudenkäyntejä, kun hankintayksikkö voi helpommin ja oma-aloitteisesti oikaista virheellisen päätöksen.

Hankintaoikaisu on käytettävissä kaikissa hankinnoissa eli myös pienhankinnoissa, joihin hankintalakia ei muutoin sovelleta.

Kuntalain ja hallintolainkäyttölain mukaiset muutoksenhakukeinot poistuvat

Tällä hetkellä hankinta-asiaan on mahdollista hakea muutosta kuntalain tai hallintolainkäyttölain mukaisella valituksella muilta osin kuin hankintalain rikkomisen perusteella (esim. päätöksentekijän esteellisyys tms. muotovirhe). Näin ollen on mahdollista, että samasta asiasta on vireillä sekä kunnallisvalitus että valitus markkinaoikeudessa. Muutosehdotuksen mukaan kunnalliset sekä hallintolainkäyttölain tarkoittamat muutoksenhakukeinot poistuvat kokonaisuudessaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvissa asioissa.

Uudet seuraamukset EU-laajuisissa kilpailutuksissa

Uudistuksen myötä markkinaoikeudelle tulisi myös mahdollisuus määrätä uudentyyppisiä seuraamuksia virheellisen kilpailutuksen johdosta EU:n laajuisissa kilpailutuksissa. Markkinaoikeus voi muiden ohella tai sijasta määrätä tehottomuusseuraamuksen, jolla tarkoitetaan tehdyn hankintasopimuksen tehottomuutta, tai määrätä hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun tai lyhentää hankinnan sopimuskautta.

Hyvitysmaksun enimmäismäärä

Uudistuksen myötä hyvitysmaksun määrään on tulossa katto. Mikäli ei erityistä syytä ole, hyvitysmaksu voisi olla enintään kymmenen prosenttia hankinnan arvosta. Yrityksellä olisi kuitenkin edelleen mahdollisuus vaatia vahingonkorvausta virheellisen kilpailutuksen johdosta sille aiheutuneesta vahingosta.

Sähköinen tiedoksianto

Hankintalakiin on tulossa myös säännös hankintapäätöksen sähköisestä tiedoksiannosta. Ehdotuksen mukaan hankintayksikön tulee antaa hankintapäätös perusteluineen sekä valitusosoitus ja oikaisuohje asiaan osallisille tiedoksi sähköisesti käyttäen ehdokkaan ja tarjoajan hankintayksikölle ilmoittamaa sähköistä yhteystietoa. Päätös katsotaan tällöin tulleen vastaanottajan tiedoksi sinä päivänä kun viesti on viestin saajan vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Asiakirjat voidaan antaa tiedoksi myös tavallisena kirjeenä, jolloin päätös katsotaan tiedoksi annetuksi seitsemäntenä päivänä sen lähettämisestä.

Lainmuutos on eduskunnan valiokuntakäsittelyssä ja sen ennakoidaan tulevan voimaan keväällä 2010. Uusia säännöksiä tultaisiin soveltamaan hankintoihin, joissa hankintailmoitus julkaistaan lain voimaantulon jälkeen.

Lisätietoja:

Tero Piisi
Puh. 020 760 3475

e-mail: etunimi.sukunimi@kpmg.fi