Talouskriisi pakottaa hallitukset tarkistamaan
veropolitiikkaansa –
Yritysverotuksen aleneminen toistaiseksi ohi, välillinen
verotus kiristyy
9.11.2009
Muun muassa EU-maissa pitkään vallinnut
yritysverojen lasku on tällä erää ohitse. Lisätuloja kipeästi kaipaavat
valtiontaloudet ympäri maailmaa etsivät nyt aktiivisesti keinoja laajentaakseen
ja vahvistaakseen veropohjaansa erityisesti välillisen verotuksen alueella.
Myös veroviranomaisten välinen kansainvälinen yhteistyö on lisääntynyt
merkittävästi, mikä näkyy muun muassa muuttuneena suhtautumisena
veroparatiiseihin ja lisääntyneenä tietojen vaihtona.
Tulokset käyvät ilmi KPMG Internationalin
yritysverotuksen ja välillisen verotuksen maailmanlaajuista kehitystä
vuosittain kartoittavasta tutkimuksesta KPMG’s 2009
Corporate and Indirect Tax Rate Survey.
KPMG:n mukaan yritysverokantojen aleneminen on
tänä vuonna pysähtynyt sekä Euroopassa että Etelä-Amerikassa. Euroopassa, missä
yritysverot ovat tähän saakka laskeneet 12 vuoden ajan, keskimääräinen
yritysverokanta säilyi vuoden 2008 tasolla, 23,2 prosentissa. Etelä-Amerikassa
keskimääräinen yritysverokanta säilyi samoin muuttumattomana ollen 26,9
prosenttia. Kuluvana vuonna ainoastaan Aasian ja Tyynenmeren alueen valtiot
ovat edelleen laskeneet yritysverokantojaan, viime vuoden 28,4 prosentista
tämän vuoden 27,5 prosenttiin.
– Kyseessä voi toki olla väliaikainen vaihe,
ja kilpailupaineet voivat ennen pitkää ajaa valtiot jälleen alentamaan yritysverokantojaan.
Aikaisemmat näkemyksemme saavat kuitenkin vahvistusta tästä vuotuisesta
tutkimuksesta: verotuksen painopiste on siirtymässä entistä voimakkaammin
tuloverotuksesta välilliseen verotukseen. Tulevaisuudessa mahdolliset
veroleikkaukset rahoitetaan kiristämällä verovähennysehtoja ja tiukentamalla
toimeenpanon valvontaa, kertoo KPMG:n Veropalveluiden vetäjä Timo Torkkel.
Välillisen verotuksen merkitys valtioiden tulonlähteenä
kasvussa
EU-maissa välillisen verotuksen keskimääräinen
taso on noussut tänä vuonna 19,5 prosentista 19,8 prosenttiin ja Etelä-
Amerikassa 15,9 prosentista 16,2 prosenttiin. Aasian maissa välillinen verotus
on puolestaan laskenut, tosin marginaalisesti keskimääräisestä 10,9:stä 10,8
prosenttiin.
– Tuloverokantojen alentuessa välillisen
verotuksen osuus valtioiden tulonlähteenä on kaikessa hiljaisuudessa kasvanut
yhä suuremmaksi. Välillisen verotuksen järjestelmä on tällä hetkellä käytössä
yli 150 maassa ja määrä kasvaa vuosittain. Niissä maissa, joissa välillinen
verotus on jo arkipäivää, verotusta pyritään laajentamaan yhä uusille alueille,
KPMG:n välillisen verotuksen palveluista vastaava Juha Sääskilahti sanoo.
– Esimerkiksi EU:n alueella jo suunnitellut
veronkorotukset nostavat todennäköisesti alueen keskimääräisen alv-kannan ensi
vuonna 20 prosenttiin. Myös Suomessa hallitus on esittänyt sekä yleisen että
alennettujen verokantojen korottamista yhdellä prosentilla 1.7.2010 lukien.
Nähtäväksi jää, jatkuuko verokantojen nousu Suomessa vielä ehdotetunkin
korotuksen jälkeen.
Yrityksille verokantojen nousu ja verotuksen
laajeneminen merkitsevät, että välillisten verojen hallinnasta tulee entistä
tärkeämpää.
Yrityksille uusia rajoituksia ja velvoitteita
Useat valtiot ovat käyttäneet alhaista
yritysverotusta kilpailukeinona houkutellakseen ulkomaisia investoijia.
Maailmantalouden lama on pakottanut hallitukset kaikessa hiljaisuudessa
tarkastelemaan myös yritysverolinjauksiaan.
Tänä vuonna useat maat ovat laajentaneet ja
vahvistaneet veropohjaansa muun muassa asettamalla rajoituksia
tappiontasausjärjestelmien hyödyntämiseen, entistä aggressiivisemmalla
siirtohinnoittelulainsäädännöllä sekä kiristämällä korkojen
verovähennysoikeuksia.
Samaan aikaan veroviranomaiset ovat
merkittävästi lisänneet kansainvälistä yhteistyötään ja tietojen vaihtoa.
Tulilinjalla ovat nyt erityisesti ns. veroparatiisit. Nähtäväksi jää,
muodostuuko lisääntyneen viranomaisyhteistyön kautta paineita niitä maita
kohtaan, joissa verokannat ovat muita alhaisempia, jotta nämä nostaisivat
verotustaan lähemmäksi keskiarvoa.
– On todennäköistä, että korkeimmat verokannat
jatkanevat jonkin ajan kuluttua laskuaan, mutta valtioiden on rahoitettava
veronalennuksensa muuta verotusta kiristämällä. Globaalisti toimivien yritysten
kokonaisveroaste voi hyvinkin nousta, kun veropohjaa laajennetaan, Timo Torkkel
pohtii.
– Myös keskustelu maailmanlaajuisesta
verotuksesta alueellisen verotuksen sijaan voi pyörähtää uudelleen käyntiin.
Jos näin tapahtuu, finanssikriisi tulee merkitsemään todellista vallankumousta
yritysverotuksessa sekä muutosta verokilpailun dynamiikkaan.
KPMG International on analysoinut yritysverokantojen kehitystä jo vuodesta 1993
lähtien. Tutkimuksessa on nyt mukana 116 maata, mukaan lukien mm. kaikki OECD-
ja EU-maat. Tämän vuoden tutkimuksessa vertailtavana ovat yritysverokannat
vuosilta 2000 – 2009. Arvonlisäverokantojen kehitystä on analysoitu kuuden
viime vuoden ajalta 115 maassa.
Tutustu englanninkieliseen tutkimusraporttiin KPMG’s
Corporate and Indirect Tax Rate Survey 2009 kokonaisuudessaan.
Lisätietoja:
Timo Torkkel, Partner, KPMG Oy Ab
puh. 020 760 3370
Juha Sääskilahti,
Tax Senior Manager, KPMG Oy Ab
puh. 020 760 3378
e-mail: etunimi.sukunimi@kpmg.fi
Arvonlisäveroriskien hallitseminen globaalissa
liiketoiminnassa on muodostumassa yhä haastavammaksi tehtäväksi. Avuksi tähän
työhön KPMG:n veropalvelut ovat kehittäneet käytännönläheisen viitekehyksen, Driving
Indirect Tax Performance, jonka avulla arvonlisäveroriskit voidaan
kartoittaa perusteellisesti ja ottaa haltuun tuottaen näin lisäarvoa
yritykselle. Lisätietoja
KPMG on
maailmanlaajuinen asiantuntijayritysten verkosto, joka tarjoaa tilintarkastus-,
vero- ja neuvontapalveluita. Toimimme 137 000 henkilön voimin 144 maassa ympäri
maailmaa. KPMG-verkoston jäsenyritykset ovat jäseninä KPMG Internationalissa,
Sveitsissä rekisteröidyssä osuuskunnassa. Jokainen jäsenyritys on juridisesti
itsenäinen ja erillinen yhteisö. Suomessa KPMG:n palveluksessa on yli 650
henkilöä 15 paikkakunnalla.