Yritysten kassavarojen hallinta tehostumassa
16.12.2009
Kassavirran merkitys yritysjohdon agendalla on
kasvanut entisestään analyytikoiden, rahoittajien ja luottoluokituslaitosten
kiristyneiden vaatimusten vuoksi, selviää KPMG:n
vuosittaisesta kassavirta- ja käyttöpääomatutkimuksesta.
Kun yhtiöt vuosi sitten olivat eniten
huolissaan rahoituskulujen noususta, nyt haasteena on täyttää pankkien ja
muiden sidosryhmien kassavirtaan ja käyttöpääomaan liittyvät vaatimukset.
Tämä on heijastunut strategian muutoksena:
viime vuonna vain 37 prosenttia vastaajayrityksistä oli toteuttanut
käyttöpääoman tehostusohjelman, nyt yli puolet on aloittanut kehitysohjelman.
Tehostusohjelmien tarve on tullut välttämättömäksi käyttöpääoman kasvaessa
suhteessa liikevaihtoon.
Tarve kassavarojen entistä parempaan
hallintaan on lisännyt ennustamisen tarvetta ja tarkkuutta. Ennusteiden
tarkkuus on edelleen heikkoa, joskin kehityssuunta on parempaan päin:
tutkimukseen vastanneista 72 prosenttia ei ollut saavuttanut tavoitteitaan
ennustetarkkuudessa, kun luku viime vuonna oli 84 prosenttia.
Investointisuunnitelmien puute horjuttaa talouden elpymistä
Vaikka kassavarojen hallinta onkin kuluneena
vuonna tehostunut, yritykset eivät ole järin optimistisia tulevaisuuden
suhteen. Yli puolet, 55 prosenttia, ei odota kassavirtansa paranevan seuraavaan
12 kuukauteen. Myös kassavarojen hallintaan käytetyt keinot voivat hidastaa
talouden elpymistä.
– Yrityksiä huolettaa eniten se, että
asiakkaat saattavat venyttää maksuaikojaan ja joutua taloudellisiin
vaikeuksiin, kertoo KPMG:n restrukturointipalvelujen vetäjä Kalle Nurminen.
Tutkituista yrityksistä 43 prosenttia aikoo
kiristää asiakkaidensa luottoehtoja ja noin kaksi kolmasosaa uskoo
asiakkaidensa pyrkivän neuvottelemaan maksuehdoistaan.
Ehkä huolestuttavimmat tulokset liittyvät
siihen, kuinka yritykset suunnittelevat reagoivansa huonontuviin taloudellisiin
olosuhteisiin. Vastaajista 64 prosenttia on joko leikannut tai pysäyttänyt
investointiohjelmiaan viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana ja lähes saman
verran vastaajia uskoo tämän suuntauksen jatkuvan taloudellisen epävarmuuden
pitkittyessä.
– Tämä ei selvästikään enteile nopeaa paluuta
talouden kasvu-uralle, Nurminen toteaa.
– On mielenkiintoista nähdä, säilyttääkö
tiukka kassavarojen hallinta prioriteettiasemansa analyytikoiden ja
luottoluokittajien arvioissa, kun talouden nousu alkaa. Pohjimmiltaan
rahoittajien, analyytikoiden ja luottoluokituslaitosten vaatimukset vaikuttavat
voimakkaasti yritysten hallitusten toimintaan, Nurminen jatkaa.
– Valitettavasti tutkimuksemme osoittaa,
etteivät parhaat käytännöt ole vielä juurtuneet yhtiöiden toimintatapoihin.
Vaikka kassavarojen hallinta koetaan yhdeksi tärkeimmistä strategisista
asioista, vain reilu kolmannes on kytkenyt kassavirran johdon palkitsemiseen.
Kassavirta ja -varat ovat liiketoiminnan edellytys, mutta historia opettaa,
että tämä unohtuu aivan liian helposti hyvinä aikoina.
Taustaa tutkimuksesta:
KPMG:n CFO Research Services (Economist Group)
-tutkimuslaitoksella teettämässä tutkimuksessa selvitettiin yritysten kassan ja
käyttöpääoman hallintaa. Tulokset on julkaisut raportissa Cash is back
in fashion, but is it here to stay?, joka perustuu 350 eurooppalaisten ja
yhdysvaltalaisten eri toimialoja edustavien suuryritysten talousjohdossa
toimivien henkilöiden vastauksiin. Mukana oli myös suomalaisyrityksiä.
Lisätietoja:
Kalle
Nurminen, Head of Restructuring, KPMG Oy Ab
puh. 020 760 3298
e-mail: etunimi.sukunimi@kpmg.fi
__________________________________________________________________________
KPMG on maailmanlaajuinen asiantuntijayritysten verkosto, joka tarjoaa
tilintarkastus-, vero- ja neuvontapalveluita. Toimimme 137 000 henkilön voimin
144 maassa ympäri maailmaa. KPMG-verkoston jäsenyritykset ovat jäseninä KPMG
Internationalissa, Sveitsissä rekisteröidyssä osuuskunnassa. Jokainen
jäsenyritys on juridisesti itsenäinen ja erillinen yhteisö. Suomessa KPMG:n
palveluksessa on yli 650 henkilöä 15 paikkakunnalla.